Kotien kuumavesiratkaisuissa kaasukäyttöinen lämminvesivaraaja on usein ensimmäinen valinta. Mutta jotta voit valita hyvän mallin monista markkinoilla olevista malleista, sinun on oltava ainakin vähimmäistiedot laitteesta ja kaasuvedenlämmittimen toimintaperiaatteesta.
Kaasun sytyttämistavat
Pylväissä on useita sytytystyyppejä, mutta niillä kaikilla on yksi yhteinen asia – laitteen pääpoltin sytytetään vesisolmulla, joka antaa signaalin kaasun syöttämiseksi.
Muuten kaikissa vedenlämmittimissä voi olla seuraavat sytytystyypit.
- Piezo-elementin sytytys. Manuaalisen käytön muunnos, jossa laitteen ulkoisessa paneelissa on ON-painike. Painettaessa pietsosähköinen elementti sytyttää sytyttimen, joka sytyttää päälämmittimen. Tällaisella sytytyksellä on yksi haittapuoli – sytytin on kytkettävä pois päältä manuaalisesti. Jos näin ei tehdä, se jatkaa palamista, mikä johtaa liialliseen kaasunkulutukseen ja kalkin muodostumiseen putkien seinämiin.
- Paristosta. Näissä malleissa varresta lähtee ensin signaali, jonka jälkeen sähkökipinä sytyttää liekin. Näissä malleissa erityiset elektrodit toimivat sytyttimen roolissa – pääpoltin syttyy suoraan niistä. Yksi näiden mallien haittapuolista on se, että paristot on vaihdettava säännöllisesti. Tämä on tehtävä vähintään kerran 10 kuukauden välein tai 2 kuukauden välein, jos sitä käytetään säännöllisesti.
- Hydraulisesta turbiinista. Joissakin tapauksissa kaasu voidaan sytyttää pyörivällä turbiinilla, jota vesipinta pyörittää. Näissä laitteissa myös pääpoltin sytytetään sähkökipinällä, mutta akkuja ei tarvitse valvoa. Tämä johtuu siitä, että turbiini itse tuottaa tarvittavan sähkön pyöriessään. Hydraulisella turbiinilla varustetut vedenlämmittimet eivät ole kovin yleisiä maailmassa. Tämä johtuu siitä, että putkissa on varmistettava riittävä paine. Lämmitin toimii vähintään 0,3 baarin paineella. Ja näin ei ole kaikkialla.
Lue myös: miten kaasukattila kytketään päälle?.
Palotilan tyyppi
Sytytysmenetelmästä riippumatta kaikissa lämmittimissä on kahdenlaisia palotiloja: avoimia tai suljettuja.
Jos palotilan rakenne avoin tyyppi, Jos savupiippuun asennetaan savupiippu, huoneilma virtaa suoraan savupiippuun ja kaikki palamiskaasut poistetaan tavallisella liesituulettimella. Tällaisilla laitteilla on useita etuja:
- yksinkertainen muotoilu;
- Ei aiheuta melkein lainkaan melua käytön aikana;
- Useimmiten ne eivät tarvitse sähköä.
Tämäntyyppisellä polttokammiolla on kuitenkin yksi merkittävä haittapuoli. Jos poistoilmapuhallin ei toimi kunnolla, se voi aiheuttaa huoneilman saastumista.
Suljetut polttokammiot Turbiinilla varustettujen kaasukattiloiden ominaispiirteet. Polttokammioiden rakenne on täysin tiivis ilman sisään- ja ulospuhallusputkia lukuun ottamatta. Ilman syöttö tapahtuu integroiduilla puhaltimilla ja poisto savupiipun kautta.
Kaasulämmittimen ulkoasu
Lämmittimen etuosa ja sivut on suljettu metallikotelolla (1). Laitteen etuosassa on ikkuna tarkastusikkuna (2) yksikön visuaalista valvontaa varten. Ikkunan alla ovat säätimet: kaasun virtausta säätelevä nuppi (3) ja veden virtauksen säädin (4). Kahvojen välissä on LCD-näyttö (5), joka näyttää käyttäjälle syötetyn veden lämpötilan.
Laitteen alaosassa on liitännät veden tuloa ja poistoa sekä kaasun syöttöä varten. Lämmittimen oikealla puolella on liitäntä (6), johon vesijohtoverkosta tuleva kylmä vesi liitetään, ja vasemmalla puolella on putki (7) lämmitetyn nesteen poistamista varten. Sen vieressä, mutta hieman lähempänä keskustaa, on hana (8). Siihen on liitetty letku, joka yhdistää lämmittimen kaasuputkistoon ja joissakin tilanteissa myös kaasupullo. Lämmittimen yläosassa on laippa (9) savukaasuputken (savupiipun) liittämistä varten.
Kaikki laitteen osat on kiinnitetty metallilevyyn (10), joka toimii laitteen takaseinänä. Siihen on tehty 2 reikää yksikön ripustamista varten seinälle kiinnikkeillä.
Uusi Astra-kaasulämmitin on rakenteeltaan samanlainen.
Yksikön sisäpuoli
Katsotaanpa nyt kaasulämmittimen sisäpuolta, kun ulkokotelo on poistettu. Numerot 6, 7 ja 8 koskevat kylmävesiliitäntää, lämpimän veden ulostuloa ja kaasuliitäntää.
Yksikön vesilohko (12) liitetään veden tuloaukkoon (6). Vesilohko on varustettu karalla (13), johon veden virtauksen säätökahva on kiinnitetty. Alapuolella on lieriömäinen kappale (14), jossa on lovettu seinämä. Tämä on tulppa, joka voidaan irrottaa laitteen tyhjentämiseksi, jos se on korjattava. Tulpassa on myös varoventtiili, joka avautuu, jos vesijohtolinjassa on liian korkea paine.
Yksikön keskellä on elektroninen ohjausyksikkö (16). Tästä pistorasiasta lähtevät eri suuntiin johdot yksikön eri osiin ja antureihin.
Otsikon sisäkuva
Vasemmalla, symmetrisesti vesilohkoon nähden, on kaasu (17). Molemmat moduulit on koottu siten, että ne muodostavat yhden kokonaisuuden. Varsi (18) kaasunsyötön säätöä varten tulee siitä ulos, kuten vesiventtiilissä. Venttiili (19) (magneettiventtiili) sijaitsee keskellä kaasuliitännän ja säätöventtiilin välissä.
Kaasulohkossa on myös mikrokytkin (15), jota painetaan erityisellä painikkeella, kun se kytketään pois päältä. Yllä näet keräilijä (20), joka on liitetty kaasulohkoon laippoihin kiinnitetyn pistorasian avulla. Jakotukki kiinnitetään koteloon 2 ruuvilla (21). Keräimen takaosassa on suuttimet… Tämä syöttää polttimeen (22) 10 riviä kaasua. Keräimen etuosaan on asennettu pari samannäköistä mutta eri tehtävissä toimivaa komponenttia. Oikealla puolella on sytytystulppa (23) polttimien sytyttämiseksi ja vasemmalla puolella liekkianturi (24).
Jakotukin yläpuolella on kupari lämmönvaihdin (25). Se luovuttaa kaasun palamisesta syntyvän lämmön sen läpi kulkevaan veteen. Vesikierukka (26) on kiinnitetty lämmönvaihtimen oikealle puolelle ja kuuman veden ulostulo (27) vasemmalle puolelle. Lämmönvaihdinmoduuli kiinnitetään laitteen koteloon 2 ruuvilla (28). Lämmitetyn veden poistoputkeen on asennettu 2 anturia. Ylempi (29) suojaa vedenlämmitintä ylikuumenemiselta ja alempi (30) toimii lämpömittarina. Tästä lähtee johdot laitteen koteloon kiinnitettyyn LCD-näyttöön.
Laitteen yläosassa on vedenohjain pakokaasun palamistuotteiden (31). Erimuotoisten hormistojen järjestelmä ohjaa kuuman savukaasuvirran savupiippukanavaan. Vasemmalla puolella on vetoanturi (32), joka on sähköisessä yhteydessä ylikuumenemisanturin (29) kanssa. Lämmittimen rungon alaosassa on lohko (34) 2 paristoa varten. Laitteen ulkokotelon kiinnittämistä varten on ruuvikiinnityskohdat kotelon molemmilla puolilla (33).
Kaavio Oasis-kaasulämmittimien sisäisestä rakenteesta ei poikkea edellä esitetystä, lukuun ottamatta etupaneelissa olevaa kesä-talvi-kytkintä. Se on suunniteltu sammuttamaan puolet kesäaikana toimivista polttimista kaasun säästämiseksi.
Kaasulämmittimen toimintaperiaate
Vesi syötetään lämmönvaihtimeen kammion alaosan kautta. Yläosassa on mäntä, jossa on muovilevy, joka sopii kalvon päälle. Varsi poistuu keskellä olevasta aukosta kaasuyksikköä kohti. Kaasumoduulissa tätä varsiosaa vastapäätä on sama varsiosa, mutta se on kytketty jousikuormitteiseen venttiiliin, johon kytkimestä tuleva työntöaisa on kiinnitetty.
Mitä tapahtuu, kun vesi alkaa virrata
Miten kaasulämmitin toimii, kun vesi on avattu?? Jos vesihana avataan vedenpoistopisteessä, tapahtuu seuraavaa.
- Kun vesi kulkee ”sammakon” läpi, sammakon osaan syntyy tyhjiö. Kumikalvo taipuu lisääntyneen paineen vaikutuksesta ja työntää levyn ulos. Jälkimmäinen välittää työntävän liikkeen varteen. Vesimoduulin mäntätanko työntää kaasumoduulin vastakkaista mäntätankoa (37).
- Työntöaisa, joka on yhteydessä männänvarteen, ei enää pidä sytytyskytkinlevyä kiinni, ja se vapautetaan. Kytkin sulkee virtapiirin, ja elektroniseen ohjausmoduuliin syötetään virta paristokotelosta.
- tangon liike saa myös mekaanisen venttiilin jousen taipumaan, jolloin levy siirtyy pois istuimesta ja avaa kaasun syöttölinjan keräimeen.
- Magneettiventtiili avautuu, kun se saa virtaa paristoista, eikä se estä kaasun virtaamista jousiventtiilin kautta kohti jakotukkia.
- Samaan aikaan ohjausmoduuli tuottaa ja lähettää sähköimpulssin sytytystulppaan (23) luodakseen sähkövirran kipinäpurkaus, jotka kykenevät sytyttämään liekin. Jos kaikki osat toimivat oikein, poltin syttyy.
Sytytysprosessia ohjaa ionisaatioanturi (24). Jos poltin ei syty 6-7 sekunnin kuluessa, ohjausyksikkö sulkee kaasun syötön estääkseen räjähdysvaarallisen seoksen suuren pitoisuuden kertymisen, kun se saa anturilta impulssin. Jos palaminen on käynnissä, anturi antaa impulssin sytytystulpan sammuttamiseksi. Jos liekki sammuu sen jälkeen, kun vedenlämmitin on aloittanut toimintansa, anturi-impulssi ei myöskään enää välity ohjausmoduuliin, joka reagoi välittömästi sulkemalla kaasunsyötön magneettiventtiilin avulla.
Kaikki nämä toiminnot voidaan suorittaa Neva-kaasulaitteissa vain, jos yksi ehto täyttyy: kahden anturin, eli menoveden lämpötilan anturin (29) ja vedon anturin (32), välinen virtapiiri ei saa katketa. Nämä releet on kytketty sarjaan, ja niiden koskettimet ovat kiinni, kun anturit ovat toiminnassa. Molempien antureiden on siis suljettava virtapiiri, jotta ohjausmoduuli aktivoituu.
Jos savunpoistoyksikössä muodostuu heikko veto, palamiskaasut eivät voi enää virrata keskikanavaan savukaasujen poistoyksikön erityisrakenteen ansiosta, vaan ne johdetaan sivukammioihin. Koska vasemmalla puolella on lämpötila-anturi, se ”havaitsee” äkillisen lämpötilan nousun keskeyttämällä ohjausmoduulin virransyöttöpiirin. Tämä pysäyttää palavan seoksen syötön ja sammuttaa polttimet.
Lämmönvaihtimen kuuman veden poistoputkessa sijaitseva rele käynnistyy samalla tavalla. Kun vesi kuumenee 90 ° C:een, jota pidetään kriittisenä tasona, elektronisen yksikön virtapiiri katkeaa.
Toiminta vettä suljettaessa
Kun vedenjakelu katkaistaan, tapahtuu seuraavaa.
- Paine sammakon kammioissa on tasapainossa. Kumikalvon palautuminen paikalleen saa työntölaitteeseen liitetyn levyn liikkumaan sopivaan suuntaan aloitusasentoon.
- Varren paluu vapauttaa mäntäventtiilin, joka katkaisee polttoaineen syötön luotettavasti.
- Samalla mäntä alkaa painaa kytkinlevyä, jolloin ohjausmoduulia syöttävä virtapiiri katkeaa.
- Koska magneettiventtiili ei saa sähköä sen jälkeen, kun ohjausyksikkö on kytketty pois päältä, se myös sulkeutuu.
Näin ollen veden sammuttaminen käynnistää prosessiketjun, joka sammuttaa vedenlämmittimen automaattisesti. Alla olevassa kuvassa on selkeyden vuoksi esitetty yksikön tärkeimmät osat (alhaalta katsottuna), jotka vaikuttavat sen toimintaan (numerointi on säilytetty ja lisätty uusi asema numeron 40 alle – työntömikrokytkin).
Kaasulämmittimen tärkeimmät osat
Tietonäyttö (38) on myös kytketty vedenlämmittimen elektroniseen ohjauspiiriin ja ulostuloaukon lämpötila-anturiin (39) useilla johdoilla. Näyttö toistaa vain tiedotusrooli eikä osallistu kaasuvedenlämmittimen toimintaan ja säätöön.
Laite pystyy toimimaan myös silloin, kun LCD-näyttö on pois päältä, esimerkiksi sen jälkeen, kun on poistettu ulkokotelo, johon se on kiinnitetty.
Yhteenvetona edellä esitetystä voidaan todeta, että kaasuvedenlämmitin on melko monimutkainen ja luotettava laite. Nämä laitteet eivät ole muuttuneet paljon vuosien varrella, paitsi että niissä käytetään nykyään elektronisia ohjaus- ja valvontakomponentteja, jotka helpottavat niiden käyttöä.
Miten kaasukattila toimii? Olen kiinnostunut oppimaan enemmän tästä aiheesta. Voisitko selittää lyhyesti, miten kaasukattila toimii ja miten se eroaa muista lämmitysjärjestelmistä? Kiitos avusta!
Kaasukattila toimii polttamalla kaasua lämmön tuottamiseksi. Kun kaasu syttyy palamaan, syntyy kuumuutta, joka lämmittää veden kattilan sisällä. Lämmin vesi kiertää sitten lämmitysjärjestelmän putkistossa ja lämmittää talon tiloja. Kaasukattila eroaa esimerkiksi sähkölämmityksestä siinä, että se käyttää polttoainetta lämmön tuottamiseen, kun taas sähkölämmitys käyttää sähköä suoraan lämmittämiseen. Kaasukattila on yleisesti käytetty ja tehokas tapa lämmittää kotia.